Kirsi Kumpulainen
Terve! Olen Kirsi, orimattilalainen, kolmenkymmenen paremmalla puolella oleva yli-innokas ratsastaja. Aloitin ratsastuksen alunperin parikymmentä vuotta sitten, nuorempana harrastin aktiivisemmin, satunnaista kisailua, opiskeluaika oli enimmäkseen itsenäistä maastoilua. Aikuisiällä ratsastus on ollut enemmänkin kevyttä harrastelua, kunnes 2012 hevoskärpänen puraisi uudestaan todella kovasti.
Siitä lähtien olen jatkanut ratsastusta melko aktiivisesti, kesällä löysin tieni Toukolaan ja sillä tiellä vahvasti edelleen. Tuntimäärät viikossa vaihtelevat kahdesta viiteen, ja tehopäivien sun muiden aikana enemmänkin. Oma hevonenkin siintää haaveissa, ehkä sitten myöhemmin, nyt on vielä tehokkaan oppimisen aika. Varsinkin itsenäisen ratsastuksen aikana (ja parissa paikassa opetuksenkin) ehti kerätä melkoisen määrän istuntavirheitä, joita nyt sitten paikkaillaan urakalla. Hyvin saanut huomata, että mitä enemmän oppii, sen vähemmän tajuaa tietävänsä.
Muistan kun ekalla luokalla aikanaan piti piirtää kuva mitä haluaa tehdä isona, ja piirsin silloin esteratsastajan. Ehkä toive vielä toteutuu? Tavotteita on melkoisesti, saa nähdä pääseekö niihin koskaan, mutta ainakin on hauskaa yrittäessä! Essi ja Johanna osaavat lietsoa melkoisesti intoa ihmiseen, ja vielä päälle mahtavat hevoset ja kivat tiimikaverit, niin mikä siinä harrastaessa.
 |
| c Emma V. |
Vappu Nurminen
Olen pitkälti melko esteratsastushenkinen ihminen, mutta myös kouluratsastus on sekä ehdottoman tärkeää että myös kivaa. Pitkään kilpailinkin lähinnä estepuolella parhaimmillaan 90cm luokkia ratsastuskoulun hevosilla, mutta kausi 2012 oli poikkeus, kun koulupöytäkirjoja kertyi lähes jokaiselta kuukaudelta kaksi tai kolmekin kappaletta aluetason HeB-luokkiin asti. Tähänastisiin huippuhetkiini kisaradoilla kuuluvat vuosien 2008-2011 tuntiratsastajien junioriestemestaruusradat, Suomenhevosten Kummajaiset, joissa kilpailin niin este- kuin koulupuolella kaudella 2012, ensimmäinen 100cm uusintaratani sekä useat sijoitukset ja muuten onnistuneet radat niin koulu- kuin estepuolella lähinnä seura- ja aluekisoissa.
Toukolassa aloitin tammikuussa 2013. Käytönnössä tämä tarkoitti paluuta ihan perusasioihin, kuten istuntaan, sillä ratsastukseni muistutti motivaatiopulasta johtuneen kolmen kuukauden tauon jälkeen lähinnä räpellystä. Nyt harrastus on lähtenyt jälleen nousuun, josta kiittäminen on huippuopettajia Johannaa ja Essiä, ja olen jo kolmessa kuukaudessa sisäistänyt paljon asioita ratsastuksesta. Treenit kuitenkin jatkuvat, ja elinikäisenä tavoitteenani onkin kehittyä ratsastajana mahdollisimman pitkälle.
Olen Susanna, 14-vuotias yläasteelainen heppahöperö. Olen harrastanut ratsastusta noin 7 vuotta. Myös hevosten lisäksi tykkään urheilla muutenkin paljon: kuten lenkeilyä, laskettelua ja muuten vain ulkona olemista, esim. koirieni kanssa. Ratsastus on minulle tällä hetkellä hyvin tärkeää, ja haluan mahdollisimman monta kertaa viikossa hevosen selkään. Minulla on haaveenani kisa-ura joka kestäisi mahdollisimman pitkälle, eli tavoiteeni on kilpailla mahdollisimman paljon ja edetä tarkasti, rauhassa ja menestyen.
Suurin tavoiteeni on päästä mahdollisimman paljon kisakentille hyppäämään. Olen paljo enenmmän este- ihminen. Kun muutimme pohjosesta Hollolan alueelle niin lähellämme oli Kylä-Hentilän talli, ja aloin käydä siellä vuonna 2010 ja olin siellä hiukan päälle vuoden ja kävin siellä yhdet tallikisat. 2011 syksyn loppupuolella siiryin Messilään, josta pidin todella paljon, siellä huomasin itseni kehittyvän ratsastuksessa todella paljon ja huomasin itsessäni uuden puolen siitä, että minulla olisi ehkä todennäköisesti mahdollisuus menestyä. Messilässä opin human paljon yhden vuoden aikana ja kisasin siellä yhdet kisat kahdessa luokassa ja luokissa 50-60 ja 70 cm sain niistä molemmista ruusukkeet. Kisasin lempiponillani Matrixill, kunnes Messilä siirtyi Korpikylään.
Kun entinen Messilä oli osa Korpikylää, kävin vain pari kuukautta siellä. Siiryin tammikuussa 2013 Toukolaan. Siellä aloitin ihan perus asioista joka ei haitaa yhtään, nyt olen löytänyt rytmin ja tahdin siihen missä mennään ja kehitystä on tapahtunut.
Tässä välissä olen käynyt liikuttelemassa pv-r. Ripaa Kylä-Hentilässä ja päässyt jopa hyppäämään 60-90cm ratoja, ja sen myötä päässyt paljo enemmän hevosen selkään. Tavoitteenani on kehittyä ratsastajana niin pitkälle kuin mahdollista.
Heti ensimmäisellä kerralla hevosen selässä tiesin, että olin löytänyt oikean lajin!
Ensimmäiset kisani menin noin 2 vuoden ratsastuksen jälkeen, ja siitä alkoi kisaamiseni pienissä, 50cm luokissa. Kouluradoillakin kävin, silloin tällöin helppo c. Edistyin pikku hiljaa, aina vaikeampiin luokkiin, mutta koskaan minulla ei ollut mahdollisuutta kisata kunnolla. Viime vuosi oli kumminkin poikkeus. Yhtäkkiä pääsin KopRan kisatiimiin, ja aloin treenaamaan ja harjoittelemaan useammin kuin ennen. Viime vuosi oli täynnä 80-90cm luokkia ja helppo b:tä vallattomalla haflinger ruunalla. Kohokohtani oli messilässä viides sija 80cm luokassa, ja puhdas rata tuntsarien mestaruuksissa takkulassa. Vuosi 2012 oli täynnä harjoituksia, onnistumisia ja epäonnistumisia, ja opin enemmän kuin koskaan ennen.
Kun kisakausi oli loppu, ja opettajani kertoi minun olevan liian pitkä ruunalle, jolla olin harjoitellut koko vuoden, ja jonka kanssa minulle oli syntynyt vahva side, minuun iski pelko siitä, miten jatkaisin enää tämän jälkeen. Pääsisinkö enää eteenpäin? Vastaus kysymykseen oli helppo. En näin isolla tallilla. Minun oli pakko etsiä pienempi talli, jolla minun oli mahdollisuutta harjoitella ja treenata aina omalla tasollani, niin pitkälle kuin oma kapasiteettini riittää.
Helmikuun alussa 2013 kaverini löysi ilmoituksen toukolasta, ja olin heti valmis kokeilemaan paikkaa. Ihastuin hevosiin ja mukavaan tallihenkeen heti, ja jo melkein ensimmäisellä kerralla Korpikylä oli jätetty taakse, ja vakkaritunnit toukolasta oli varattu. Nämä viime viikot olen harjoitellut kovasti, ja tuntuu kuin edistyisin joka tunnilla roimasti, kiitokset tästä mahtiopeille, Johannalle ja Essille. Nyt minulla on katse kohti tulevia haasteita ja kilpailuja, joita tuleva vuosi tuo toivottavasti mukanaan.
Susanna Junttila
Suurin tavoiteeni on päästä mahdollisimman paljon kisakentille hyppäämään. Olen paljo enenmmän este- ihminen. Kun muutimme pohjosesta Hollolan alueelle niin lähellämme oli Kylä-Hentilän talli, ja aloin käydä siellä vuonna 2010 ja olin siellä hiukan päälle vuoden ja kävin siellä yhdet tallikisat. 2011 syksyn loppupuolella siiryin Messilään, josta pidin todella paljon, siellä huomasin itseni kehittyvän ratsastuksessa todella paljon ja huomasin itsessäni uuden puolen siitä, että minulla olisi ehkä todennäköisesti mahdollisuus menestyä. Messilässä opin human paljon yhden vuoden aikana ja kisasin siellä yhdet kisat kahdessa luokassa ja luokissa 50-60 ja 70 cm sain niistä molemmista ruusukkeet. Kisasin lempiponillani Matrixill, kunnes Messilä siirtyi Korpikylään.
Kun entinen Messilä oli osa Korpikylää, kävin vain pari kuukautta siellä. Siiryin tammikuussa 2013 Toukolaan. Siellä aloitin ihan perus asioista joka ei haitaa yhtään, nyt olen löytänyt rytmin ja tahdin siihen missä mennään ja kehitystä on tapahtunut.
Tässä välissä olen käynyt liikuttelemassa pv-r. Ripaa Kylä-Hentilässä ja päässyt jopa hyppäämään 60-90cm ratoja, ja sen myötä päässyt paljo enemmän hevosen selkään. Tavoitteenani on kehittyä ratsastajana niin pitkälle kuin mahdollista.
 |
| c http://sirpankka94.kuvat.fi |
Essi Manninen
Olen Essi, 16-vuotias hevostyttö Lahdesta. Aloitin ratsastuksen noin 6 vuotta sitten Korpikylässä.Heti ensimmäisellä kerralla hevosen selässä tiesin, että olin löytänyt oikean lajin!
Ensimmäiset kisani menin noin 2 vuoden ratsastuksen jälkeen, ja siitä alkoi kisaamiseni pienissä, 50cm luokissa. Kouluradoillakin kävin, silloin tällöin helppo c. Edistyin pikku hiljaa, aina vaikeampiin luokkiin, mutta koskaan minulla ei ollut mahdollisuutta kisata kunnolla. Viime vuosi oli kumminkin poikkeus. Yhtäkkiä pääsin KopRan kisatiimiin, ja aloin treenaamaan ja harjoittelemaan useammin kuin ennen. Viime vuosi oli täynnä 80-90cm luokkia ja helppo b:tä vallattomalla haflinger ruunalla. Kohokohtani oli messilässä viides sija 80cm luokassa, ja puhdas rata tuntsarien mestaruuksissa takkulassa. Vuosi 2012 oli täynnä harjoituksia, onnistumisia ja epäonnistumisia, ja opin enemmän kuin koskaan ennen.
Kun kisakausi oli loppu, ja opettajani kertoi minun olevan liian pitkä ruunalle, jolla olin harjoitellut koko vuoden, ja jonka kanssa minulle oli syntynyt vahva side, minuun iski pelko siitä, miten jatkaisin enää tämän jälkeen. Pääsisinkö enää eteenpäin? Vastaus kysymykseen oli helppo. En näin isolla tallilla. Minun oli pakko etsiä pienempi talli, jolla minun oli mahdollisuutta harjoitella ja treenata aina omalla tasollani, niin pitkälle kuin oma kapasiteettini riittää.
Helmikuun alussa 2013 kaverini löysi ilmoituksen toukolasta, ja olin heti valmis kokeilemaan paikkaa. Ihastuin hevosiin ja mukavaan tallihenkeen heti, ja jo melkein ensimmäisellä kerralla Korpikylä oli jätetty taakse, ja vakkaritunnit toukolasta oli varattu. Nämä viime viikot olen harjoitellut kovasti, ja tuntuu kuin edistyisin joka tunnilla roimasti, kiitokset tästä mahtiopeille, Johannalle ja Essille. Nyt minulla on katse kohti tulevia haasteita ja kilpailuja, joita tuleva vuosi tuo toivottavasti mukanaan.
Katariina Marttila
Olen Katariina, 14-vuotias tyttö Lahdesta. Ratsastusta olen harrastanut vähän yli viisi vuotta, ja ratsastuksen aloitin Kujalan tallilla joka on nyt jo purettu. Ratsastuksen lisäksi urheilen aika paljon, ja käyn esim. lenkeillä. Vuokrahevosia on ollut pari kappaletta ja sen takia oikeastaan Toukolaan päädyin. Löysin siis ilmoituksen kahdesta tammasta joita oli mahdollisuus vuokrata, mutta lopulta päädyin aloittamaan tunnit Toukolassa kun perusasiat oli kuitenkin vähän hukassa.. Nyt olen kehittynyt vuodessa enemmän kuin neljässä vuodessa tavallisessa ratsastuskoulussa, ja se on laadukkaan opetuksen ja laadukkaiden hevosten ansiota. Nyt käyn tunneilla 1-2 krt viikossa. Joskus enemmänkin, riippuen vähän. Toukolassa parasta on varmaankin hyvä talliporukka jonka kanssa voi keskustella melkein kaikesta mikä liittyy ratsastukseen ja siitä mikä ei liity ratsastukseen. Huonosti menneen tunnin jälkeen on kiva kuulla kannustusta muilta ja sen takia yritän aina seuraavalla tunnilla enemmän, ja se on tuottanut tulosta.
Tavoitteeni on käydä kisoissa ja saada kisakokemusta, ja kehittyä vielä enemmän ratsastajana. Nyt kun Hani lähti uuteen kotiin, minulla ei ole oikein hevosta jonka kanssa kisata, mutta esim. Viltsun kanssa on alkanut yhteistyö sujumaan paremmin, joten saa nähdä miten käy. Olen enemmän koulupainotteiden ja keskityn varmasti enemmän koulukisoihin, joten ehkä minut vielä nähdään kouluaitojen sisäpuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti