Edistysaskelia

Huono bloggaaja yrittää taas tulla korjaamaan tilanteen..  Viikot vaan menee eteenpäin ihan tajutonta vauhtia enkä mä pysy enää perässä - parissa viikossa on tapahtunut ihan hirveästi. Enää viikko mun lakkiaisiin, siitä viikko niin on Hämeenkosken kisat ja siitä seuraavalla viikolla pääsykokeet. Kesä tuonee mukanaan toivottavasti myös jotain ihan supermageeta(!!!) mutta mulla on vielä pikkusen neuvottelut kesken sponsoreiden kanssa, joten en uskalla kertoa vielä enempää.

Oon käynyt ratsastamassa joka viikko vähintään kaksi kertaa, aika paljon myös kolmea tuntia viikossa, joista itsenäisesti about yksi. Ollaan treenattu Wandan kanssa siis paljon, ja se on jotenkin alkanut toimia tosi hyvin, vaikka kentän yksi kulma tuottaa meille ongelmia silloin, kun tehdään joko sileällä tai estetreenissä laukkalävistäjää oikeasta vasempaan (E-M). En todellakaan ota selvää pikkutamman sielunelämästä, se on silkka mysteeri. Tiettyyn pisteeseen asti se tulee todella hyvin lävistäjän, mutta sitten se vaan päättää aina samassa kohdassa että en muuten mee kulmaan asti ja tulee ihan possuna mun vasempaa pohjetta vasten.. Vain laukassa, ja vain aina sillä samalla lävistäjällä. Välillä se ei tee sitä ollenkaan, mutta perjantaina testasi myös sileällä treenatessa. No, eiköhän tää tästä, hulluna vaan treeniä.

Esteillä päädyttiin siihen, että hyppäillään suoralla kumipelhameilla deltaohjalla.  Wanda toimi sillä todella hyvin. Kolmipalalla, mikä sillä on siis sileällä, Wanda tulee esteillä todella vahvaksi etenkin hypyn jälkeen, ja vaikka saan sen useinmiten suht nopeasti kiinni (noin 1/3 kierrosta :D), niin se ei riitä. Pelhamilla W toimii kuin ajatus, ja mä voin tarjota rentoa kättä ja ohjaa kun ei tarvitse koko ajan olla valmiina jarruttamaan. Tällä kuolaimella pidäte menee läpi nopeasti ja pehmeästi, ja oon aika vakaasti sitä mieltä, että myös Wanda on tyytyväisempi tähän ratkaisuun nimenomaan hypätessä.

Kaikkiaan viimeviikot voinee tiivistää siihen, että eteenpäin ollaan menty ja hurjasti. Toisinaan tuntuu että Wandan kanssa on muodostunut tietynlainen molemminpuolinen luottamus nyt kun olen keksinyt miten se toimii. Mun ei tarvitse koko ajan olla tyyliin sydän kurkussa odottamassa koska se sinkaisee ja mihin, ja puolestaan Wanda voi luottaa siihen, että sen ei tarvitse itse keksiä ratkaisua tilanteissa, joissa se jäisi yksin, koska en vaan jätä sitä yksin. :)  W on myös ihan silmissä herännyt uudestaan henkiin! Se on todella pirteä ja iloinen kun lähdetään töihin, ja siitä huomaa kuinka mielellään se myös tekee töitä. Lisäksi W on saanut kivasti massaa ja lihasta ja sen karva on mielettömän hienossa kunnossa! Vaikka myös jotain hieman ärsyttäviä tapoja on tullut, karsinassa Wanda ei meinaisi aina seistä vaan pyörii milloin mihinkin suuntaan ja on hieman huolimaton jaloistaan - mun varpaat ovat ottaneet pariin kertaan tuntumaa 500 kilon massaan.. Mutta on hän kyllä upea pieni hevonen. <3

Olin niinkin reipas, että sain vihdoin editoitua niistä talven rataharjoituksista videopätkät yhteen! Eihän tää tulekaan kuin muutaman kuukauden viiveellä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan? ;) Eikä mulla oikeastaan ole nyt tuoretta materiaalia, vaikka pitäisi kyllä suostutella joku nappaamaan parit kuvat joku päivä treeneistä, niin näkisitte vähän muutosta mikä on tapahtunut.

Tulipa yltiöpositiivinen postaus, mutta onhan se kiva kun sujuu! Seuraavan kerran menen ratsastamaan tiistaina ja keskiviikkona, sunnuntaina meillä on rataharjoitukset kouluratsastuksen merkeissä. Jospa ehtisin vaikka perjantaina vielä hevosen selkään, lauantaina onkin sitten juhlat..

Istuntanihan on ihan järkyttävä tässä, onneksi sen suhteen tapahtunut hitaasti mutta varmasti parannusta. Nykyään istun jo ainakin kolmasosan tunnista takapuoli penkissä. :D Ja jalkakin pysyy jo kiinni kyljessä eikä ole epätasainen. Unohtamatta käsiä, jotka ovat kyllä lähentyneet myöskin toisiaan. Videolla kyllä huomaa hyvin senkin, että heti kun alan suorittaa koulurataa, meinaan unohtaa ratsastaa..

Muistakaa vaihtaa laatu HD:lle!

Vappu