Onnistumisia

Superhienoista kuvista kiitos Anselle:)

Alunperin otsikon piti olla jotain "menetettyjä mahdollisuuksia ja loistavia fiiliksiä" -tyylistä, mutta yhtään mahdollisuutta ei ole sittenkään menetetty, vaan pikemminkin uusia ovia avautui. Tästä lisää kuitenkin myöhemmin. Loistavat fiilikset kylläkin pitävät paikkansa. Luvassa lyhyet briiffaukset ratsastuksista ja tulevaisuudesta.

Palataan taas liian pitkälle menneisyyteen, siis viime perjantaihin, jolloin oltiin Essi M'n kanssa hyppäilemässä. Olin ihan henkisesti valmistautunut menemään Wandalla, mutta yllätyksekseni sainkin ratsukseni tallin kv-areenojen tähden, hienon Millien. Aluksi olin suoraan sanoen ihan jäässä, koska a) en ole luultavasti eläessäni istunut yhtä hienon hevosen selässä b) takana oli parin viikon hepastustauko ja jäin taas vähän hengailemaan. Essi sitten pisti meitä vähän kuriin ja lopulta sain Millin hidastamaan vauhtiaan.. säälittävän vähän. :D Asiat kuitenkin saivat ihan uuden käänteen, kun aloin ajatella mitä siellä selässä taas teen. Kun haluan hidastaa - ajattelen. Kun haluan yhden laukan pois tai lisää - ajattelen ja naks, kavaletille osui tyyliin jokainen lähestyminen. Olin kyllä ihan yhtä hymyä jo tässä vaiheessa ja myös vähän kuollut, kun aloin oikeasti taas ratsastamaan. Tultiin muutamia kertoja pitkällä lähestymisellä myös pientä ristiä, mikä tuotti taas ikävän paljon ongelmia mun omassa tekemisessä. Miten voi olla niin vaikeaa hypätä yksi pieni este kentän pitkältä sivulta? No todella vaikeaa kun kysytään multa. 

Jatkettiin kuitenkin puomi-puomi-pysty jumppikselle. Puomit lisääntyi esteen edessä vähitellen, ja tulin Millien kanssa lopuksi myös jo vähän esteen kokoista estettä (pysty siis lopulta ehkä joku 115cm.) About metriin/kymppiin asti meni ihan ongelmitta, mutta sitten vaikka kuinka yritin pitää pään kylmänä, niin vikalla jumpan puomilla heitin kaiken pois ja tuijotin kauhuissani esteen yläpuomia - hevonen todellakin pysähtyi ja hyvä että pysähtyikin, koska keräilin itseni ja päästiin uudella yrittämällä helposti yli. Millie oli ihan mieletön, ihan kone! Tästä sais itselleen ihan todella kivan hevosen, jonka kanssa saa varmasti todella hienoja fiiliksiä niin sileällä kuin esteilläkin. Ainakin mä olin ihan seitsemännessä taivaassa huolimatta sateesta, joka yllätti meidät. Kaikki lähestymiset ja hypyt tuntui niin helpolta,  Millien asenne tehtäviin oli tyyliin "pysy sä vaan kyydissä ja istu nätisti niin mä hoidan loput." ;)

Sunnuntaina sitten jatkettiin Wandan kanssa. Huuuuuuuh........ Kaikki tuntui taas niin vaikealta. Alkuverkoissa W oli vähän enemmänkin menossa, mutta sain sen kuitenkin lopulta vähän tahtiin. Tehtiin neljää puomia ympyrällä, vasemmalle onnistui tosi kivasti, mutta kun suunta vaihtui oikeaksi niin kaikki levähti käsiin. Tultiin sitten ravissa muutaman kerran ihan hyvin ja jätettiin se siihen. 

Seuraavaksi tehtiin puomi-kavaletti väliä kolmella laukalla. Wanda pikkusen lähti puomilta ja voin kertoa että mentiin melko reippaat kolme laukkaa. Muutaman toiston jälkeen se vähän tasoittui, mutta jatkettiin kontrollia pienellä ympyrällä puomi-kavaletti tehtävällä. Nyt Wanda tuli ihan hyvin kiinni.

Lopuksi sitten pientä rataa: Puomit ympyrällä,  puomi-kavaletti -linja, toiselta sivulta kavaletti - kolme laukkaa - puomi ja ympyrä vielä uudestaan. Eka rata ei ollut oikein hyvä, mutta seuraava jo huomattavasti parempi ja tasaisempi. Tästä myös videota, lataan sen Youtubeen nyt piakkoin samalla kun laitan muutamia Viltsupätkiä kotoa ja kisoista. (Viltsuhan muuten myytiin.) Tältä tunnilta on kuitenkin myös kuvia, kun nappasin kaverin mukaan kuvailemaan. 

Tänään mulla oli synttärit ja vietin laatuaikaa Wandan kyydissä. Aluksi meno oli taas ihan kamalaa, mutta sitten Essi pistikin meidät ruotuun ja nopeasti sitten alkoi oma ratsastus ja hevosen liikkuminen muuttua. Työstettiin ihan kaikkia askellajeja ympyrällä ja ratsastettiin W:tä vaan läpi, ja se tuntui kyllä aivan sairaan hyvältä ihan kaikissa askellajeissa - koko loppuajan alun katastrofin jälkeen. Eikä se vaatinut sen enempää kuin että ratsastaja alkoi taas tehdä jotain siellä satulassa. Välissä tultiin sitten puomeja ja pikku estettä, ja ero kaikkiin edellisiin kertoihin Wandan kanssa oli ainakin selästä käsin analysoituna huima. Siirtymiset oli rauhallisia ja W pysyi koko ajan rentoja. Ainoan ongelman tuottivat taas puomit oikealle. Tarkoitus oli siis tulla kaksi puomia laukassa varmaan jollain 13m halkaisijalla ympyrällä, mutta mä en vaan tajua miten en saanut hevosta kääntymään, vaikka se laukkasi kivasti jne. Okei käänsin yhdestä kohtaa aina liian myöhään ja äääääh.. Mutta treeniä vaan nyt etenkin oikealle, ja oon kyllä todella tyytyväinen tän päivän heppailuun.

Seuraavan kerran pääsen tallille perjantaina ja sunnuntaina, ja sunnuntaina meillä on myös Kisatiimin palaveri. Seuraavat kisat ovat ilmeisesti kesäkuun alussa, lauantaina sekä sunnuntaina, toisena esteet ja toisena koulu. Sitä ennen varmaankin rataharjoitukset taas kotitallilla.

Kaikki kuvat on siis sunnuntailta. Miksei kameraa oo ikinä silloin paikalla kun onnistuu! :D

Vappu

Jeij ja ketähän taas viedään..:)

Voisi luulla että ylitetään isompaakin estettä

Tuli vissiin vähän yllätyksenä ratsastajalle tää ratkasu :D

120cm?